Tittidii!
Tänään oli kiva päivä ja se sen kuin parani, kun pääsi vielä kätköilemään. Valkattiin viisi kätköä Ukista ja eikun menoksi.
Ensimmäinen oli Uudenkaupungin Raatihuone. Outila oli onneksi lukenut logit etukäteen, joten tiedettiin, että koordinaatit heittää. Kyseessä oli micro, joten oli melkoisen oleellinen tieto. Hetki pyörittiin ympäri ja sitten löydettiin. Hyvä me!
Toinen kätkö oli Pakkahuoneen vierasvenesatama. Jästejä oli paikalla, joten jouduttiin postailemaan hetkonen ennen kuin päästiin itse asiaan. Vihje oli niin selvä, että kauaa ei tarvinnut etsiä. Outila pisti kätensä suoraan kätköön. Tämä olikin hienosti tehty kätkö. Lisää tällaisia!
Kolmas kätkö oli Myllymäki Uusikaupunki. Olin käynyt Myllymäellä aikaisemminkin ja todennut jo silloin, että se on tosi hieno puisto. Niin se oli nytkin. Kun tunsi paikat entuudestaan oli helppo kävellä suoraan kätkölle. Hiukan kun käytti maalaisjärkeä, niin kätkö oli kädessä alta aikayksikön. Varsin simppeli kätkö.
Neljäs kätkö oli Vanha veturitalli aka Railway station of Uusikaupunki. Tämä oli sellainen paikka, mihin ei olisi ikinä tullut mentyä ilman tätä harrastusta. Varsin kiva kätkö siinä mielessä, että siellä sai rauhassa touhuta. Paikalla käytyä keskustelua:
Outila: Mikähän tuo laite on?
Tilkkuliini: En tiedä, mutta näyttää hyvältä
kätköpaikalta.
Outila: Ok, pidä sä näitä kamoja, mä katon.
Ja näin kätkö oli Outilan kädessä alta minuutin. On se etevä. Varsinkin näiden microjen kanssa.
Viides ja viimeinen kätkö oli metsässä, Laskettelurinne Uusikaupunki. Koska neljä ensimmäistä kätköä oli löytynyt niin hyvin, päätimme uhmata kohtaloamme ja suunnistaa vielä etsimään tätä metsäkätköä. Tunnetusti metsillä on tapana vähän laittaa hanttiin meille.
Mutta ei se niin vaan onnistu! Outila ohjasi meidät oikeille mestoille ja sitten aloitettiin pyöriminen. Pyörittiin ja katsottiin potentiaalisiin paikkoihin. Sitten vaivuttiin epäuskoon ja katsottiin uudestaan. Oltiin jo aivan vakuuttuneita, että kätkön täytyy olla yhdessä paikassa, mistä jo kerran katsottiin. Ja niin se olikin! Milloin me oikein opitaan?!
Tämä on käsky: "Katso AINA kunnolla heti ENSIMMÄISELLÄ kerralla." Niin ei tarvii taas ihmetellä ja pyöriä siellä mettässä. Tosin, metsät on kyllä kivoja :D
Ai niin. Tuli muuten uus ennätys. Ensinnäkin viisi kätköä kerralla ja vielä yhden tunnin aikana. Hyvä me!
Tänään oli kiva päivä ja se sen kuin parani, kun pääsi vielä kätköilemään. Valkattiin viisi kätköä Ukista ja eikun menoksi.
Ensimmäinen oli Uudenkaupungin Raatihuone. Outila oli onneksi lukenut logit etukäteen, joten tiedettiin, että koordinaatit heittää. Kyseessä oli micro, joten oli melkoisen oleellinen tieto. Hetki pyörittiin ympäri ja sitten löydettiin. Hyvä me!
Toinen kätkö oli Pakkahuoneen vierasvenesatama. Jästejä oli paikalla, joten jouduttiin postailemaan hetkonen ennen kuin päästiin itse asiaan. Vihje oli niin selvä, että kauaa ei tarvinnut etsiä. Outila pisti kätensä suoraan kätköön. Tämä olikin hienosti tehty kätkö. Lisää tällaisia!
Kolmas kätkö oli Myllymäki Uusikaupunki. Olin käynyt Myllymäellä aikaisemminkin ja todennut jo silloin, että se on tosi hieno puisto. Niin se oli nytkin. Kun tunsi paikat entuudestaan oli helppo kävellä suoraan kätkölle. Hiukan kun käytti maalaisjärkeä, niin kätkö oli kädessä alta aikayksikön. Varsin simppeli kätkö.
Neljäs kätkö oli Vanha veturitalli aka Railway station of Uusikaupunki. Tämä oli sellainen paikka, mihin ei olisi ikinä tullut mentyä ilman tätä harrastusta. Varsin kiva kätkö siinä mielessä, että siellä sai rauhassa touhuta. Paikalla käytyä keskustelua:
Outila: Mikähän tuo laite on?
Tilkkuliini: En tiedä, mutta näyttää hyvältä
kätköpaikalta.
Outila: Ok, pidä sä näitä kamoja, mä katon.
Ja näin kätkö oli Outilan kädessä alta minuutin. On se etevä. Varsinkin näiden microjen kanssa.
Viides ja viimeinen kätkö oli metsässä, Laskettelurinne Uusikaupunki. Koska neljä ensimmäistä kätköä oli löytynyt niin hyvin, päätimme uhmata kohtaloamme ja suunnistaa vielä etsimään tätä metsäkätköä. Tunnetusti metsillä on tapana vähän laittaa hanttiin meille.
Mutta ei se niin vaan onnistu! Outila ohjasi meidät oikeille mestoille ja sitten aloitettiin pyöriminen. Pyörittiin ja katsottiin potentiaalisiin paikkoihin. Sitten vaivuttiin epäuskoon ja katsottiin uudestaan. Oltiin jo aivan vakuuttuneita, että kätkön täytyy olla yhdessä paikassa, mistä jo kerran katsottiin. Ja niin se olikin! Milloin me oikein opitaan?!
Tämä on käsky: "Katso AINA kunnolla heti ENSIMMÄISELLÄ kerralla." Niin ei tarvii taas ihmetellä ja pyöriä siellä mettässä. Tosin, metsät on kyllä kivoja :D
Ai niin. Tuli muuten uus ennätys. Ensinnäkin viisi kätköä kerralla ja vielä yhden tunnin aikana. Hyvä me!
0 kommenttia:
Lähetä kommentti