Kuusiston linnanrauniot pimiässä.
Bongaa sorsa -kätköllä bongattiinkin joutsen.
Maisemaa Kuusiston reissulta.
Kuusistossa metsämikro, mutta helppo sellainen!
Joo joo! On se siellä, kato vaan SYVEMMÄLTÄ!
perjantai 26. joulukuuta 2008
Joulukätkösessiot
Tip tap tip tap... Vaikka vihaa jouluruokaa, niin miten voi olla koko ajan maha täynnä? Oli jo aikakin lähteä suurta masua sulattelemaan.
Ennen joulua tempastiin HupPuhin kanssa pieni retki Kaarinan Kuusistoon. 4 tuntia ja 7 kätköä. Allekirjoittanut oli sen verran jäässä (pään sisältään), että löysi näistä itse vain yhden, loput ehti HupPuh kaivaa kolostaan ekaksi.
Kuusiston kirkko
Emme HupPuhin kanssa omista kumpikaan printteriä, joten liikkeellä oltiin ilman karttaa. Gepsi onneksi löytyy kuitenkin. Olin enikeis katsonut kotosalla karttaa etukäteen ja tehnyt muistiinpanot, että kätkö on jossakin muistomerkin hollillla. Jeah right. Alta voitte havannoida, kuinka hyvin minä tunnen karttamerkit.
HupPuh oli kätköillä tällä reissulla ihan uskomattoman nopea ja kaivoi tämänkin esiin alta aikayksikön.
Juurvalli
Tältä kätköltä oli kyllä upeat maisemat! Juuri tällaisten paikkojen takia minä pidän metsäkätköistä enemmän kuin vilkkaista city-kätköistä. Kunhan ne ei ole metsämikroja :P
Kätkön lähistöllä on jyrkkä kallion reuna. Ja totta kai näköala houkutteli oitis reunalle keikkumaan. Lievästä korkeanpaikankammosta kärsivänä pistin kalliolle maaten ja ihailin maisemaa, kun sillä välin jo HupPuh huutaa pusikosta: Löytyi! On se vaan nopsa flikka.
Jeps. Kuusiston keikauksen jälkeen seuraavan kerran kätköille päästiin vasta joulupäivänä. Toki tässä on tullut käytyä omilla kätköillä tarkastelemassa välillä. Vähänkö ollaan oltu Outilan kanssa iloisia, että väki on tykännyt niistä. Niin, että kiitosta vaan kävijöille :D Mutta sitten niihin joulupäivän kätköihin. Tällä kertaa suunnattiin nokka kohti Raisiota.
Ankat vaihtoon!
Kas, kas! Revanssi! Täytyy kyllä sanoa, että olin etukäteen asennoitunut jo siten, että ei tätä taaskaan löydy. Mukana oli kuitenkin koko sisarusparvi eli kätköillä vierailin kera Nuunan ja Jarnojiin. Nuuna hihkui kätkölle mennessä: Ei saa olla tuollaista asennetta! Selvä, olen sitten hiljaa :D
Jarnojii ohjasi meidät gepsillä paikalle ja paikka oli edelleen se sama, kuin viikko sitten. En oikeastaan osannut enää etsiä mistään, kun katsottiin viimeksi niin tarkasti Outilan kanssa. Noin vartin verran oltiin pyöritty paikalla ja itse olin jo luovuttanut, kun Jarnojii hoksasi jemman. No olipas ovela! Ärsyttävän läheltä olin itse jo katsonut, lähes koskenut kätköön. Oikein hyvä kätkö.
Katteluksen näkötorni
Kas, kas! Toinen revanssi! Tällä kätköllä oltiin käymässä joskus elokuun loppu puolella, kun kätköilijän uraa oli takana reilu kuukausi. Silloin pisti ärsyttämään ihan vimmatusti, kun kätkö ei löytynyt. Nyt pelmahdettiin paikalle kartan sijaan gepsin kanssa, ja hupsista keikkaa! Löytyi saman tien! Eihän se niin vaikea sitten ollutkaan. Pikkasen kyllä pistää miettimään, että kuinka oikeassa ne kartat mahtaa oikeasti olla.
Vesimittari
Ja sitten se reissun pakollinen DNF. Miten voi olla näin vaikea kätkö! Difficultyksi on onneksi luokiteltu 3,5 tähteä, joten kätkön kuuluukin olla vaikea. Mutta että näin vaikea! Ai kauhia, kun vieläkin mietityttää, missä se olisi voinut olla. Oikeasti, etsittiin kolmistaan kätköä 1,5 tuntia. Toisin sanoen käytimme 4,5 työtuntia etsintöihin. Siinä ajassa ehtii muuten penkoa melkoisen monta piiloa.
Loggauksista voi päätellä, että kätkö olisi näkyvissä, mutta sitä on vaikea tunnistaa. Saatan tietysti olla täysin hakoteillä. Gepsi näyttää paikalla aivan eri paikkaan kuin kansalaisen karttapaikka. Kumpi lienee enemmän oikeassa. Katteluksen näkötornista jotenkin viisastuneena päättelisin, että gepsi. Tänne täytyy ehdottomasti palata vielä uudestaan. Oikein ajatuksen kanssa.
No niin, siinä siis pieni otos lähiajan kätköilyistä. Huomenna ajattelin napata siskon Peppi-koiran mukaan ja lähteä Uuteenkaupunkiin päin. Saa nähdä miten meidän käy. Muutama kuva vielä!
Ennen joulua tempastiin HupPuhin kanssa pieni retki Kaarinan Kuusistoon. 4 tuntia ja 7 kätköä. Allekirjoittanut oli sen verran jäässä (pään sisältään), että löysi näistä itse vain yhden, loput ehti HupPuh kaivaa kolostaan ekaksi.
Kuusiston kirkko
Emme HupPuhin kanssa omista kumpikaan printteriä, joten liikkeellä oltiin ilman karttaa. Gepsi onneksi löytyy kuitenkin. Olin enikeis katsonut kotosalla karttaa etukäteen ja tehnyt muistiinpanot, että kätkö on jossakin muistomerkin hollillla. Jeah right. Alta voitte havannoida, kuinka hyvin minä tunnen karttamerkit.
HupPuh oli kätköillä tällä reissulla ihan uskomattoman nopea ja kaivoi tämänkin esiin alta aikayksikön.
Juurvalli
Tältä kätköltä oli kyllä upeat maisemat! Juuri tällaisten paikkojen takia minä pidän metsäkätköistä enemmän kuin vilkkaista city-kätköistä. Kunhan ne ei ole metsämikroja :P
Kätkön lähistöllä on jyrkkä kallion reuna. Ja totta kai näköala houkutteli oitis reunalle keikkumaan. Lievästä korkeanpaikankammosta kärsivänä pistin kalliolle maaten ja ihailin maisemaa, kun sillä välin jo HupPuh huutaa pusikosta: Löytyi! On se vaan nopsa flikka.
Jeps. Kuusiston keikauksen jälkeen seuraavan kerran kätköille päästiin vasta joulupäivänä. Toki tässä on tullut käytyä omilla kätköillä tarkastelemassa välillä. Vähänkö ollaan oltu Outilan kanssa iloisia, että väki on tykännyt niistä. Niin, että kiitosta vaan kävijöille :D Mutta sitten niihin joulupäivän kätköihin. Tällä kertaa suunnattiin nokka kohti Raisiota.
Ankat vaihtoon!
Kas, kas! Revanssi! Täytyy kyllä sanoa, että olin etukäteen asennoitunut jo siten, että ei tätä taaskaan löydy. Mukana oli kuitenkin koko sisarusparvi eli kätköillä vierailin kera Nuunan ja Jarnojiin. Nuuna hihkui kätkölle mennessä: Ei saa olla tuollaista asennetta! Selvä, olen sitten hiljaa :D
Jarnojii ohjasi meidät gepsillä paikalle ja paikka oli edelleen se sama, kuin viikko sitten. En oikeastaan osannut enää etsiä mistään, kun katsottiin viimeksi niin tarkasti Outilan kanssa. Noin vartin verran oltiin pyöritty paikalla ja itse olin jo luovuttanut, kun Jarnojii hoksasi jemman. No olipas ovela! Ärsyttävän läheltä olin itse jo katsonut, lähes koskenut kätköön. Oikein hyvä kätkö.
Katteluksen näkötorni
Kas, kas! Toinen revanssi! Tällä kätköllä oltiin käymässä joskus elokuun loppu puolella, kun kätköilijän uraa oli takana reilu kuukausi. Silloin pisti ärsyttämään ihan vimmatusti, kun kätkö ei löytynyt. Nyt pelmahdettiin paikalle kartan sijaan gepsin kanssa, ja hupsista keikkaa! Löytyi saman tien! Eihän se niin vaikea sitten ollutkaan. Pikkasen kyllä pistää miettimään, että kuinka oikeassa ne kartat mahtaa oikeasti olla.
Vesimittari
Ja sitten se reissun pakollinen DNF. Miten voi olla näin vaikea kätkö! Difficultyksi on onneksi luokiteltu 3,5 tähteä, joten kätkön kuuluukin olla vaikea. Mutta että näin vaikea! Ai kauhia, kun vieläkin mietityttää, missä se olisi voinut olla. Oikeasti, etsittiin kolmistaan kätköä 1,5 tuntia. Toisin sanoen käytimme 4,5 työtuntia etsintöihin. Siinä ajassa ehtii muuten penkoa melkoisen monta piiloa.
Loggauksista voi päätellä, että kätkö olisi näkyvissä, mutta sitä on vaikea tunnistaa. Saatan tietysti olla täysin hakoteillä. Gepsi näyttää paikalla aivan eri paikkaan kuin kansalaisen karttapaikka. Kumpi lienee enemmän oikeassa. Katteluksen näkötornista jotenkin viisastuneena päättelisin, että gepsi. Tänne täytyy ehdottomasti palata vielä uudestaan. Oikein ajatuksen kanssa.
No niin, siinä siis pieni otos lähiajan kätköilyistä. Huomenna ajattelin napata siskon Peppi-koiran mukaan ja lähteä Uuteenkaupunkiin päin. Saa nähdä miten meidän käy. Muutama kuva vielä!
tiistai 16. joulukuuta 2008
TB-keruureissu
Eiks ookki hieno otsikko? Tiiän, että tykkäätte ;) Kiitos taas kommenteista, oli mukava lueskella.
Outila on lähdössä reissuun ja haluaa napata muutaman TB:n mukaansa. Helpommin sanottu kuin tehty. Neljä kätköä, neljä bugia ja kaksi toheloa.
Pidettiin Outilan kanssa palaveri paikallisessa mäkkärissä, koska kunnon kätköilijä kaipaa mahansa täyteen hampurilaisia, ennen kuin pystyy toimimaan. Diskattiin tässä vaiheessa jo yksi neljästä valitusta kätköstä, kun se vaikutti niin kovin vaivalloiselta :D Jep, olis pitänyt ensin syödä, ja sitten vasta alkaa karsia. No, kolme kätköä kuitenkin vielä jäi ja näin se reissu eteni:
Ankat vaihtoon!
Loggauksien mukaan OIKEIN iso ja VALTAVAN suuri kätkö. Ok, got the point. Jotakin siellä höpötetään myös kätköilijöiden häikälemättömyydestä ja rohkeudesta. Jep. Ilmeisesti meillä ei sitä sitten ollut :D Jotakin tällä kätköllä tuli nyt kerta kaikkiaan puusillmäiltyä. En mä tajua vieläkään. Ei löydetty mitään, mikä olisi edes etäisesti muistuttanut kätköä. Mitä me ei tajuttu? Jäi vaivaamaan ihan pirusti. Päätettiin mennä valosalla uudestaan, ehkä sitten hoksataan. Mutta Outila ei nyt sitten ehdi saamaan TB:a tästä kätköstä mukaansa. No, ehkä maailma ei kaadu siihen. Varmaan muuten ärsyttää, kun sen kätkön lopulta löytää :D
Tukkasotka
Nauratti vaan niin kamalasti tuo puusilmäily edellisellä kätköllä, että lähdettiin ihan ilosin mielin jatkamaan matkaa. Oltiin jättämässä autoa jonnekin jumalan selän taa, kunnes ehdotin, että jos mentäisiin kuitenkin tietä pitkin autolla perillä asti. Mainio tuuma, Outilakin arveli. Oliskohan meijän pitänyt jotenkin syödä esimerkiksi enemmän? Jos me sit oltais oltu skarpimpia?
Jatkettiin siis matkaa perille asti ja löydettiin nollapiste tuossa tuokiossa. Kätkö ei vain ollut siellä :D Pyörittiin ja hyörittiin ja kiivettiin ja laskeuduttiin. Juuri kun olin harkitsemassa järjen käyttöä, Outila hihkui: Täällä! Ihan järkevä oli paikka ja Outila sai ekan bugin haltuunsa. Golikko se kyllä itse asiassa oli. Mutta sai kuitenkin!
Telkkä
Missä sinä olisit kaikkein mieluiten joulukuisessa tihkusäässä pilkkopimeään aikaan? Kenties kuraisella ja jäisellä luontopolulla, joka johtaa jyrkänteen reunaan? Jes, sinne!
Gepsi oli kyllä oikea varsinainen jäärä tänään, väkisin yritti johdattaa oikeaan paikkaan! :D No, pakko sitä oli lopulta uskoa ja nollapisteen löydyttyä paikallistettiin kätkökin nopeasti. Hyvin siellä metässä pärjää pimeälläkin! Outila sai täältä toisen bugin matkaansa.
Mutta nyt tuli kiirus! Kätköilijöillä on ollut ongelmia meidän kuusi-kätkön kanssa, joten hilpasen paikalle Outilan kanssa tarkistamaan tilanteen. Hauskasta, me oltiin hylkeen kätköllä samaan aikaan, kun hylje oli meidän kätköllä :D
Outila on lähdössä reissuun ja haluaa napata muutaman TB:n mukaansa. Helpommin sanottu kuin tehty. Neljä kätköä, neljä bugia ja kaksi toheloa.
Pidettiin Outilan kanssa palaveri paikallisessa mäkkärissä, koska kunnon kätköilijä kaipaa mahansa täyteen hampurilaisia, ennen kuin pystyy toimimaan. Diskattiin tässä vaiheessa jo yksi neljästä valitusta kätköstä, kun se vaikutti niin kovin vaivalloiselta :D Jep, olis pitänyt ensin syödä, ja sitten vasta alkaa karsia. No, kolme kätköä kuitenkin vielä jäi ja näin se reissu eteni:
Ankat vaihtoon!
Loggauksien mukaan OIKEIN iso ja VALTAVAN suuri kätkö. Ok, got the point. Jotakin siellä höpötetään myös kätköilijöiden häikälemättömyydestä ja rohkeudesta. Jep. Ilmeisesti meillä ei sitä sitten ollut :D Jotakin tällä kätköllä tuli nyt kerta kaikkiaan puusillmäiltyä. En mä tajua vieläkään. Ei löydetty mitään, mikä olisi edes etäisesti muistuttanut kätköä. Mitä me ei tajuttu? Jäi vaivaamaan ihan pirusti. Päätettiin mennä valosalla uudestaan, ehkä sitten hoksataan. Mutta Outila ei nyt sitten ehdi saamaan TB:a tästä kätköstä mukaansa. No, ehkä maailma ei kaadu siihen. Varmaan muuten ärsyttää, kun sen kätkön lopulta löytää :D
Tukkasotka
Nauratti vaan niin kamalasti tuo puusilmäily edellisellä kätköllä, että lähdettiin ihan ilosin mielin jatkamaan matkaa. Oltiin jättämässä autoa jonnekin jumalan selän taa, kunnes ehdotin, että jos mentäisiin kuitenkin tietä pitkin autolla perillä asti. Mainio tuuma, Outilakin arveli. Oliskohan meijän pitänyt jotenkin syödä esimerkiksi enemmän? Jos me sit oltais oltu skarpimpia?
Jatkettiin siis matkaa perille asti ja löydettiin nollapiste tuossa tuokiossa. Kätkö ei vain ollut siellä :D Pyörittiin ja hyörittiin ja kiivettiin ja laskeuduttiin. Juuri kun olin harkitsemassa järjen käyttöä, Outila hihkui: Täällä! Ihan järkevä oli paikka ja Outila sai ekan bugin haltuunsa. Golikko se kyllä itse asiassa oli. Mutta sai kuitenkin!
Telkkä
Missä sinä olisit kaikkein mieluiten joulukuisessa tihkusäässä pilkkopimeään aikaan? Kenties kuraisella ja jäisellä luontopolulla, joka johtaa jyrkänteen reunaan? Jes, sinne!
Gepsi oli kyllä oikea varsinainen jäärä tänään, väkisin yritti johdattaa oikeaan paikkaan! :D No, pakko sitä oli lopulta uskoa ja nollapisteen löydyttyä paikallistettiin kätkökin nopeasti. Hyvin siellä metässä pärjää pimeälläkin! Outila sai täältä toisen bugin matkaansa.
Mutta nyt tuli kiirus! Kätköilijöillä on ollut ongelmia meidän kuusi-kätkön kanssa, joten hilpasen paikalle Outilan kanssa tarkistamaan tilanteen. Hauskasta, me oltiin hylkeen kätköllä samaan aikaan, kun hylje oli meidän kätköllä :D
lauantai 13. joulukuuta 2008
Ekat omat kätkö!
Jes, jes, jes, jes! Nyt ne on julkaistu! Hieno fiilis.
Kätköissä oli alunperin pientä säätöä, kun ne ovat joulukätköjä ja esillä vain osan vuodesta. Väliaikaisia kätköjä kun ei saa tehdä. Mutta nämä tulevat sitten esille joka vuosi, niin lopulta menivät läpi ja julkaisija julkaisi ne tänään kello 12.24 :)
Sitten saikin olla kuin tulisilla hiilillä lopun päivää, että lähteekö kukaan etsimään niitä, ja jos lähtee, niin löytääkö kukaan niitä. Luojan kiitos Raision FTF-huntterireaktori toimi ja ensimmäiset kätköilijät olivat paikalla reilun puolin tunnin kuluttua. Ja löysivät kaikki kolme kätköä! Kaiken kukkuraksi kätköt toimivat juuri niin kuin piti: valot kätkön valaistuksesta pidettiin, paketti oli kätköistä se vaikein ja kuusi ilahdutti kätköilijöitä.
Hieman tuli kätköilijöiltäkin kommenttia, että kätköt saisivat olla paikalla ympäri vuoden. Valaistus kätkössä kuitenkin koko kätkön idea poistuu ja kuusessa on melkoinen ylläpitäminen vuoden ympäri. Pakettia voisi kenties harkita jätettäväksi ympäri vuoden paikalleen. No, pistetään mietintämyssyyn.
Mutta tulkaa nyt hyvänen aika hakemaan kätköt loggauksiinne! :D
Nyt voisi taas pikku hiljaa keskittyä itse hakemaan kätköjä, kun omat onnistuivat ihan kohtuu hyvin. Ei tarvitse enää jännittää :)
Kätköissä oli alunperin pientä säätöä, kun ne ovat joulukätköjä ja esillä vain osan vuodesta. Väliaikaisia kätköjä kun ei saa tehdä. Mutta nämä tulevat sitten esille joka vuosi, niin lopulta menivät läpi ja julkaisija julkaisi ne tänään kello 12.24 :)
Sitten saikin olla kuin tulisilla hiilillä lopun päivää, että lähteekö kukaan etsimään niitä, ja jos lähtee, niin löytääkö kukaan niitä. Luojan kiitos Raision FTF-huntterireaktori toimi ja ensimmäiset kätköilijät olivat paikalla reilun puolin tunnin kuluttua. Ja löysivät kaikki kolme kätköä! Kaiken kukkuraksi kätköt toimivat juuri niin kuin piti: valot kätkön valaistuksesta pidettiin, paketti oli kätköistä se vaikein ja kuusi ilahdutti kätköilijöitä.
Hieman tuli kätköilijöiltäkin kommenttia, että kätköt saisivat olla paikalla ympäri vuoden. Valaistus kätkössä kuitenkin koko kätkön idea poistuu ja kuusessa on melkoinen ylläpitäminen vuoden ympäri. Pakettia voisi kenties harkita jätettäväksi ympäri vuoden paikalleen. No, pistetään mietintämyssyyn.
Mutta tulkaa nyt hyvänen aika hakemaan kätköt loggauksiinne! :D
Nyt voisi taas pikku hiljaa keskittyä itse hakemaan kätköjä, kun omat onnistuivat ihan kohtuu hyvin. Ei tarvitse enää jännittää :)
perjantai 12. joulukuuta 2008
Vehmaa
Tervehdys ja kiitos taas kommenteista! Ihan teitä varten tulin turisemaan :D
Tulipas tuossa mieleeni, kun luin vanhoja bloggauksiani, etten ole maininnut, että sain vihdoin ja viimein lähikätkön haettua! Se oli sellainen "lievitetään kätköahdistusta viidessä minuutissa"-reissu. Tai no, sen piti olla.
Vinkkilän asema /Vinkkilä Railwaystation
Päätettiin siis Outilan kanssa hieman lisätä vaikeusastetta ja odoteltiin, että ensilumi on maassa. Yeah right! Torvelot ei taas otettu huomioon koko lumiasiaa. Kun on tuttu paikka, niin senhän löytää helposti, eikö?
Jos ei se lumi hankaloittanut asiaa tarpeeksi, niin Outila oli lisäksi lätkässyt gepsiin väärät koordinaatit. Hyvä. Onneksi koordinaatit olivat niin ilmeisen väärät, että ei uskottu gepsiä hetkeäkään. Sitten vaan mylläämään mestoja. Lumesta oli kyllä hyötyäkin, jäljistä oli helppo katsoa, mistä oli jo kurkannut. Tai olisi ollut, ellei kätkö olisi lopulta löytynyt siitä paikasta, mistä Outila katsoi heti ensimmäisenä :D Tää oli taas niin tätä! Säädetään kaikki, mikä vaan on mahdollista säätää.
Mutta oli aivan pirun hyvä piilo! Siinä on saanut kätkön piilottaja hetken aikaa miettiä toteutustapaa. Oikein mainio jemma.
Vehmaasta vielä...
...sen verran. Että ihan lähiaikoina tosiaan saattaa tulla uusia kätköjä. Julkaisijan kanssa ollaan tässä vähän neuvoteltu. Jos kätköt tulevat, ne tietysti huomaa kätkösivuilta, mutta jos ne eivät ilmesty, niin lupaan tulla purkamaan ahdistustani tänne :) Jännittää ihan pirusti!
Tulipas tuossa mieleeni, kun luin vanhoja bloggauksiani, etten ole maininnut, että sain vihdoin ja viimein lähikätkön haettua! Se oli sellainen "lievitetään kätköahdistusta viidessä minuutissa"-reissu. Tai no, sen piti olla.
Vinkkilän asema /Vinkkilä Railwaystation
Päätettiin siis Outilan kanssa hieman lisätä vaikeusastetta ja odoteltiin, että ensilumi on maassa. Yeah right! Torvelot ei taas otettu huomioon koko lumiasiaa. Kun on tuttu paikka, niin senhän löytää helposti, eikö?
Jos ei se lumi hankaloittanut asiaa tarpeeksi, niin Outila oli lisäksi lätkässyt gepsiin väärät koordinaatit. Hyvä. Onneksi koordinaatit olivat niin ilmeisen väärät, että ei uskottu gepsiä hetkeäkään. Sitten vaan mylläämään mestoja. Lumesta oli kyllä hyötyäkin, jäljistä oli helppo katsoa, mistä oli jo kurkannut. Tai olisi ollut, ellei kätkö olisi lopulta löytynyt siitä paikasta, mistä Outila katsoi heti ensimmäisenä :D Tää oli taas niin tätä! Säädetään kaikki, mikä vaan on mahdollista säätää.
Mutta oli aivan pirun hyvä piilo! Siinä on saanut kätkön piilottaja hetken aikaa miettiä toteutustapaa. Oikein mainio jemma.
Vehmaasta vielä...
...sen verran. Että ihan lähiaikoina tosiaan saattaa tulla uusia kätköjä. Julkaisijan kanssa ollaan tässä vähän neuvoteltu. Jos kätköt tulevat, ne tietysti huomaa kätkösivuilta, mutta jos ne eivät ilmesty, niin lupaan tulla purkamaan ahdistustani tänne :) Jännittää ihan pirusti!
maanantai 8. joulukuuta 2008
Golikko ja FTF
Hej alla!
Golikko
Toden totta onnistuin hävittämään erään geokolikon tuossa taannoin.Kyseessä oli Hamburg Geocoin for Scandinavia. Kolikko oli matkustanut Pakan nappula kätkölle ja joku oli unohtanut tiputtaa sen sinne. Lähetin potentiaaliselle kätköilijälle paheksuvan viestin, että kolikot ja muut matkalaiset tulee logata, jotta omistajat tietävät missä ne kulkevat. Kätköilijä ei enikeis ikinä tiputtanut kolikkoa kätköön, joten grappasin sen itselleni. Kolikon päämäränä on kiertää lähivuosina skandinavian kätköjä.
Kuvittelin parin viikon päästä jättäväni kolikon hienolle kätkölle, mutta yhtäkkiä en enää löytänytkään sitä. Käänsin ympäri ensin auton, sitten kaikki mahdolliset taskut ja sen jälkeen kämpän ja vielä epätoivon vallassa kaikkien muidenkin autot. Parisen viikkoa ehti taas kulua ja kolikon omistaja otti minuun yhteyttä, että missä kolikko luuraa. Paniikissa sitten riipustin hänelle tämän samaisen tarinan, mutta pyysin kuitenkin odottelemaan vielä hetken, jos kolikko kuitenkin ilmestyy jostaan.
No, kului taasen kuukausi. Joulusiivo alkoi lähestyä ja puunasin taas kämppääni. Sohvani alla oli jalkapallo, joka on lojunut siellä iän kaiken. Siirsin palloa, jotta saan imuroituia ja KAS! Kolikko oli siellä alla! Voi sitä onnen päivää. Nappasin kiiruusti kolikosta kuvan (kyllä, siivous jäi siihen) ja pistin kuvan kera äkkiä omistajalle viestiä, että LÖYTYI! Tämä "kätkö" olikin paljon pahempi kuin se alkuperäinen :D Viikon päästä löydöstä kolikko oli jälleen kätkössä ja Suurnesu on sen sieltä jo näköjään laittanut eteenpäinkin. Arvatkaapa oliko omistaja iloinen, kun kerroin löydöksestäni? :)
Semmosta. Sitten muihin aiheisiin.
Toinen FTF!
Jes, jes, jes! Ensimmäisellä kerralla rynnätessäni FTF:n perään Outila ei kuulostanut järin innostuneelta, joten sain mennä yksin. Eikä siinä siis mitään. Mutta kas, kas. Eräänä kauniina sunnuntaina, kun allekirjoittaneen olisi pitänyt lukea tenttiin, Outila ilmoitti, että suht lähelle on ilmestynyt juuri uusi kätkö. Eikun matkaan! Tenttikirja ja otsalamppu messiin, autossa voi ihan hyvin lukea pimeälläkin! (Tentistä tuli muuten feme, eli paras numero AMK:ssa :P). Hilpaistiin siis pelipaikalle Uutenkaupunkiin ja kätkö oli Kukonmäki. Kätkö oli kyllä melkoisen hyvin jemmattu, saatiin varmaan reilun vartin verran penkoa pusikoita. Ehkä pimeys vaikeutti asiaa.
Lopulta kuitenkin saatiin kätkö kaivettua käsiimme. Thank good siinä oli niin ilmeinen naamiointi :D Eikös niitä normaaliolosuhteissa yleensä kirota, eikä kiitellä... No, enikeis. Kätkö oli jostain syystä melko tylsä. Siinä ei ollut mitään punaista lankaa. Itse paikka on korkealla olevan kerrostalon takapiha. Ja purkki siis normaaliakin normaalimpi purnukka. Onneksi lähdettiin metsästämään FTF:a, muutoin olisi voinut ärsyttää jopa mokoma purkki. Mutta tulipahan taas lisää etsittävää :)
News break!
Jepa jee! Mietin kauan uskaltaako tässä enää moittia muiden purnukoita, kun ollaan Outilan kanssa juuri jemmaamassa ekoja omia kätköjä! Jee! Saapi nähdä, miten ihmiset ottaa ne vastaan. Jännittää aika paljolti. Mutta vastaanotosta tiedämme kenties lisää viikonloppuna.
Palailemisiin siis!
Golikko
Toden totta onnistuin hävittämään erään geokolikon tuossa taannoin.Kyseessä oli Hamburg Geocoin for Scandinavia. Kolikko oli matkustanut Pakan nappula kätkölle ja joku oli unohtanut tiputtaa sen sinne. Lähetin potentiaaliselle kätköilijälle paheksuvan viestin, että kolikot ja muut matkalaiset tulee logata, jotta omistajat tietävät missä ne kulkevat. Kätköilijä ei enikeis ikinä tiputtanut kolikkoa kätköön, joten grappasin sen itselleni. Kolikon päämäränä on kiertää lähivuosina skandinavian kätköjä.
Kuvittelin parin viikon päästä jättäväni kolikon hienolle kätkölle, mutta yhtäkkiä en enää löytänytkään sitä. Käänsin ympäri ensin auton, sitten kaikki mahdolliset taskut ja sen jälkeen kämpän ja vielä epätoivon vallassa kaikkien muidenkin autot. Parisen viikkoa ehti taas kulua ja kolikon omistaja otti minuun yhteyttä, että missä kolikko luuraa. Paniikissa sitten riipustin hänelle tämän samaisen tarinan, mutta pyysin kuitenkin odottelemaan vielä hetken, jos kolikko kuitenkin ilmestyy jostaan.
No, kului taasen kuukausi. Joulusiivo alkoi lähestyä ja puunasin taas kämppääni. Sohvani alla oli jalkapallo, joka on lojunut siellä iän kaiken. Siirsin palloa, jotta saan imuroituia ja KAS! Kolikko oli siellä alla! Voi sitä onnen päivää. Nappasin kiiruusti kolikosta kuvan (kyllä, siivous jäi siihen) ja pistin kuvan kera äkkiä omistajalle viestiä, että LÖYTYI! Tämä "kätkö" olikin paljon pahempi kuin se alkuperäinen :D Viikon päästä löydöstä kolikko oli jälleen kätkössä ja Suurnesu on sen sieltä jo näköjään laittanut eteenpäinkin. Arvatkaapa oliko omistaja iloinen, kun kerroin löydöksestäni? :)
Semmosta. Sitten muihin aiheisiin.
Toinen FTF!
Jes, jes, jes! Ensimmäisellä kerralla rynnätessäni FTF:n perään Outila ei kuulostanut järin innostuneelta, joten sain mennä yksin. Eikä siinä siis mitään. Mutta kas, kas. Eräänä kauniina sunnuntaina, kun allekirjoittaneen olisi pitänyt lukea tenttiin, Outila ilmoitti, että suht lähelle on ilmestynyt juuri uusi kätkö. Eikun matkaan! Tenttikirja ja otsalamppu messiin, autossa voi ihan hyvin lukea pimeälläkin! (Tentistä tuli muuten feme, eli paras numero AMK:ssa :P). Hilpaistiin siis pelipaikalle Uutenkaupunkiin ja kätkö oli Kukonmäki. Kätkö oli kyllä melkoisen hyvin jemmattu, saatiin varmaan reilun vartin verran penkoa pusikoita. Ehkä pimeys vaikeutti asiaa.
Lopulta kuitenkin saatiin kätkö kaivettua käsiimme. Thank good siinä oli niin ilmeinen naamiointi :D Eikös niitä normaaliolosuhteissa yleensä kirota, eikä kiitellä... No, enikeis. Kätkö oli jostain syystä melko tylsä. Siinä ei ollut mitään punaista lankaa. Itse paikka on korkealla olevan kerrostalon takapiha. Ja purkki siis normaaliakin normaalimpi purnukka. Onneksi lähdettiin metsästämään FTF:a, muutoin olisi voinut ärsyttää jopa mokoma purkki. Mutta tulipahan taas lisää etsittävää :)
News break!
Jepa jee! Mietin kauan uskaltaako tässä enää moittia muiden purnukoita, kun ollaan Outilan kanssa juuri jemmaamassa ekoja omia kätköjä! Jee! Saapi nähdä, miten ihmiset ottaa ne vastaan. Jännittää aika paljolti. Mutta vastaanotosta tiedämme kenties lisää viikonloppuna.
Palailemisiin siis!
maanantai 1. joulukuuta 2008
Täällä on muitakin!
Olipas hauska huomata tänään, että tätä blogia oikeasti lukeekin joku :D Kiitoksia kovasti kommenteista, lupaan tsempata kirjoittamisen suhteen jatkossakin.
Reilu viikko sitten perjantai-iltana tein poikkeuksen normaali kuvioistani ja lähdin tapaamaan ihan oikeita ystäviäni. Kyllä, minulla on sellaisiakin :D Päädyttiin jostain syytä iltapaseerulla vuokraamaan Mamma Mia! -leffaa, joka ei ikävä kyllä ollut silloin vielä tullut vuokraamoon. Kotimatkalla huikkasin ystävilleni, että tuolla olisi muuten sellainen geokätkö. Tästäkös ystäväni poikaystävä riemastui. Loppuilta sujuikin sitten siten, että minä etsin ystäväni poikaystävän kanssa kätköjä ympäri Turkua ja ystäväni seikkaili mukana näyttäen siltä, että häpeäisi meitä :D Ehkä se vaan huijasi, tykkäs kuitenkin :P
Turun reissulta löytyi siis seuraavanlaisia kätköjä:
Forgotten railway
Tämä kätkö oli jollakin tapaa metka. Opiskelen viereisessä koulussa ja olen monta kertaa ohiajaessani katsonut, että tuossa se kätkö varmastikin on. Nyt oltiin vihdoin liikenteessä sellaiseen aikaan, että paikalla ei ollut jästejä, joten päästiin rauhassa etsimään. Gepsi näytti jo ennen parkkeerausta nollaa, mutta jotenkin se siinä pysäköidessä pääsi unohtumaan. Karttaa kun vähän vilaisi, niin kätkö näytti olevan hieman sivummalla. Tutkailtiin ympäristöä varmaan 20 metrin säteeltä ja hyvä, ettei kohta jo oltaisi hypätty aidan väärälle puolelle. En saanut gepsiä millään osoittamaan enää nollaa, joten nakkasin mokoman kapineen taskuuni ja aloin ajatella järjellä. Käppäilin vihdoin sen paikan kohdalle, jota olin aina ohiajaessani vilkuillut. Ja piru! Siellähän se tietysti oli! Olisiko se nyt kuitenkin ollut taas hieman helpompaa kurkata sinne heti ensimmäisenä?
TYKS
Tälläkin kätköllä kartta johti taas jonnekin aivan korpeen ja gepsi senkuin kannusti vieressä. Minulle ei ole vieläkään oikein selvinnyt, mitkä kartat näyttää todellista kätkön kohtaa ja mitkä kartat näyttää tahallaan pieleen. Siis jos ei ole Premium jäsen. No, ehkä se vielä jonakin päivänä minullekin aukenee.
Käppäiltiin siis pelipaikalla ympäriinsä ja kylläpä oli taas liki, etten lähtenyt punttaamaan ystäväni poikaystävää korkealle puuhun. Olkoot nyt kuinka spoileri tahansa, niin ei, se ei ole siellä puussa. Ihmeellisiin paikkoihin niitä kätköjä keksitään laittaakin. Piilo oli kyllä erinomainen, siitä pisteet. Purkkikin oli kekseliäästi kiinnitetty. Mutta että sellaiselle paikalle! Ehkä urbaanit kätköt ei vaan ole mun juttu.
Seuraavalla kerralla tarinoidaankin ehkä kadonneesta geokolikosta lisää ja kerrotaan Tilkkuliinin toisesta FTF-huntista.
Reilu viikko sitten perjantai-iltana tein poikkeuksen normaali kuvioistani ja lähdin tapaamaan ihan oikeita ystäviäni. Kyllä, minulla on sellaisiakin :D Päädyttiin jostain syytä iltapaseerulla vuokraamaan Mamma Mia! -leffaa, joka ei ikävä kyllä ollut silloin vielä tullut vuokraamoon. Kotimatkalla huikkasin ystävilleni, että tuolla olisi muuten sellainen geokätkö. Tästäkös ystäväni poikaystävä riemastui. Loppuilta sujuikin sitten siten, että minä etsin ystäväni poikaystävän kanssa kätköjä ympäri Turkua ja ystäväni seikkaili mukana näyttäen siltä, että häpeäisi meitä :D Ehkä se vaan huijasi, tykkäs kuitenkin :P
Turun reissulta löytyi siis seuraavanlaisia kätköjä:
Forgotten railway
Tämä kätkö oli jollakin tapaa metka. Opiskelen viereisessä koulussa ja olen monta kertaa ohiajaessani katsonut, että tuossa se kätkö varmastikin on. Nyt oltiin vihdoin liikenteessä sellaiseen aikaan, että paikalla ei ollut jästejä, joten päästiin rauhassa etsimään. Gepsi näytti jo ennen parkkeerausta nollaa, mutta jotenkin se siinä pysäköidessä pääsi unohtumaan. Karttaa kun vähän vilaisi, niin kätkö näytti olevan hieman sivummalla. Tutkailtiin ympäristöä varmaan 20 metrin säteeltä ja hyvä, ettei kohta jo oltaisi hypätty aidan väärälle puolelle. En saanut gepsiä millään osoittamaan enää nollaa, joten nakkasin mokoman kapineen taskuuni ja aloin ajatella järjellä. Käppäilin vihdoin sen paikan kohdalle, jota olin aina ohiajaessani vilkuillut. Ja piru! Siellähän se tietysti oli! Olisiko se nyt kuitenkin ollut taas hieman helpompaa kurkata sinne heti ensimmäisenä?
TYKS
Tälläkin kätköllä kartta johti taas jonnekin aivan korpeen ja gepsi senkuin kannusti vieressä. Minulle ei ole vieläkään oikein selvinnyt, mitkä kartat näyttää todellista kätkön kohtaa ja mitkä kartat näyttää tahallaan pieleen. Siis jos ei ole Premium jäsen. No, ehkä se vielä jonakin päivänä minullekin aukenee.
Käppäiltiin siis pelipaikalla ympäriinsä ja kylläpä oli taas liki, etten lähtenyt punttaamaan ystäväni poikaystävää korkealle puuhun. Olkoot nyt kuinka spoileri tahansa, niin ei, se ei ole siellä puussa. Ihmeellisiin paikkoihin niitä kätköjä keksitään laittaakin. Piilo oli kyllä erinomainen, siitä pisteet. Purkkikin oli kekseliäästi kiinnitetty. Mutta että sellaiselle paikalle! Ehkä urbaanit kätköt ei vaan ole mun juttu.
Seuraavalla kerralla tarinoidaankin ehkä kadonneesta geokolikosta lisää ja kerrotaan Tilkkuliinin toisesta FTF-huntista.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
