tiistai 27. tammikuuta 2009

Kätköilyn ytimessä

Käytiin tuossa viikonloppuna Outilan kanssa pyörähtämässä Liedossa. Oikein leppoisa, suorastaan rentouttava reissu. Ei siitä sen enempää. Sen sijaan tänään päätettiin pyörähtää taasen Ukin seudulle. Tämän lähemmäs kätköilyn ydintä tuskin pääsee.

Aidanpäänniemi

Hilpastiin pelipaikalle ja arveltiin, että täällä saa varmasti touhuta omassa rauhassaan. Jostain kumman syystä venelaiturin parkkiksella oli kuitenkin herra siemailemassa kaffettaan. Pakkasella. Yksin. No, kukin tyylillään, geokätköilijällä tuskin on varaa arvostella :D Onneksi oli kuitenkin geokoira mukana niin saatiin harhautettua herrashenkilöä ja Outila pääsi loggaamaan kätkön. Ihan söpön näköinen mesta.
Geokoira työssään :)

Jos ja kun en mitään laivoista ymmärrä, niin väitän että tuo on jonkin sortin jäänmurtaja.

Holyland 2


Jonkin sortin laituri kai tämäkin. Talvella on hieman hankala hahmottaa tuota saaristoa. Etsiskeltiin kätköä jokin tovi useastakin eri paikasta, mahdollisimman hankalista tietenkin. Kotvasen kuluttua selän takaa kuului kuitenkin koputusta ja Outila bongasi kätkön ihan maailman ilmeisimmästä paikkaa. Tarttis taas olla vähän skarpimpi.

Lyökki - Lökö


Tämä on siitä hauska mesta, että ennen kuin Outilan kanssa löydettiin hieno, uusi harrastus eli kätköily, meillä oli tapana kierrellä ympäri maakuntaa ihan vaan huvin vuoksi. Täälläkin tuli silloin käytyä ja ihastuttiin paikkaan jo ensinäkemältä. Oli siis hauska tulla visiteeraamaan uudemman kerran. Kätkö löytyi juurikin sieltä, mihin gepsi ohjasi. Ajoitus oli melko loistava, koska tällenkin kätköpaikalle ryykäsi hetken päästä väkeä, tällä kertaa tosin mereltä. Mahtoi olla kylmä keli.

Lupanvuoren ryssänuunit

Sisältää superspoilerin! Älä lue, jos et halua tietää! Oikeesti!

Ja sitten siihen varsinaiseen asiaan! Jokainen kunnon kätköilyharrastuksen aloittaja lukee varmasti ensimmäisenä Sikajackin kokoaman opuksen Älä ryhdy geokätköilijäksi, tai lue ainakin tämä ohje ennen sitä. Jotkut ottaa opikseen, toiset ei. Oppaassa todella varoitetaan, että harrastuksessa tulee varmasti rähjäntymään ja loukkaamaan ja kaikkea mahdollista. Tuohon seikkaan minä tietenkin harrastuksen alussa juuri jäin koukkuun. Juuri sopivan järjetöntä minulle! Hämmästys on kuitenkin ollut suuri, kun ei niitä pahoja kätköjä sitten ole tullutkaan vastaan. Avecillekin niitä viimeksi oikein etsin, mutta eihän niissäkään lopulta niin pahasti käynyt. No, tällä kätköllä päästiin viimein asiaan!

Kätkölle lähestyminen tapahtui perinteisen kaavan mukaan maisemia ihastellen.
Kaunistahan siellä oli, sille ei mahda mitään. Minäkin tahdon saaristoon asumaan! Joo. No sinne kätköllekin sitten lopulta löydettiin. Tutkin ensin potentiaaliset mestat ja totesin heti ensimmäisestä, että ei se ainakaan tuolla ole, se on niin umpijäässä. Jeah, kyllä te nyt jo arvaatte, mitä seuraavaksi tapahtui. Outila sen purnukan sieltä sitten paikallisti. Vartin taistelun jälkeen todettiin kuitenkin, että ei se sieltä irtoa, lähdetään pois. Ja mitä tässä kohtaa olisi kannattanut tehdä? Nii-in. No, me ei tietenkään tehty niin, vaan haettiin autosta vähän kättä pidempää. Tästä lähin kuljetan muuten aina rautakankea autossa.

Rautakankea ei ollut, mutta sellainen nelihaarainen härdelli toimii ihan yhtä hyvin. Jotkut niuhot käyttää sitä renkaiden vaihtoon. Saatiin purnukka lopulta liikkeelle kolostaan, mutta kättä oli hivenen hankala saada mahtumaan samaan paikkaan. Jäätynyttä koloa piti siis hieman suurentaa. Jos se olisikin lopun viimeksi ollut vain jäätynyt kolo, niin homma olisi vielä varmasti hoitunutkin. Mutta kun se oli kiveä! En oikeasti tajua, mitä sille kätkölle on tapahtunut, mutta tällä hetkellä purkki EI mahdu sieltä ulos. Trust me! Epäilisin, että alun perin suojaksi tarkoitettu elementti on jäätynyt maahan kiinni ja näin ollen irtoilee vasta keväällä. Ja jos tämän kaiken olisi uskonut sen ensimmäisen vartin jälkeen, eikä jälkimmäisen tunnin jälkeen, niin jälki ei varmasti olisi ollut tämän näköistä:
Mutta ai että vee-itutti tuon jälkeen! Ja ai että mä haluan nyt lisää tuollaisia! Tosin lopputulos saisi olla se, että nimi on lokipaperissa. Mutta aivan sama. Nyt on saatu hyvä rymyvaihe päälle.

Ja sitten allekirjoittanut lähtee opettelemaan, miten talvitakki ja toppahousut pestään :D

perjantai 23. tammikuuta 2009

Fanfaareita ja serpentiiniä!

\o/

Mahtava keikaus takana! Mistäs tässä oikein aloittaisi? Alusta kaiketi.

Tarkoituksena oli siis lähteä aamutuimaan (lue: klo 12) liikkeelle metsästämään ensin yksi purnukka, jonka jälkeen nokka suunnattiin kohti Karhuvuorta, jonka piti olla juhlakätkö numero 200. Jep, eihän se taaskaan tietysti ihan niin helppoa ollut :D

IKEA - Raisio

Tämä on päässyt ikävästi jäämään DNF:ksi, kun Outilan kanssa syksyllä paikallistettiin purkki, mutta ei saatu sitä käsiimme. Kirjoitin silloin DNF-loggaukseeni, että täytyy hankkia nuori ja komea herrasmies kiipeämään se minulle. Enpä olisi silloin arvannut kuinka oikeaan osuinkaan :D

Avec tosiaan pyysi niitä haasteellisempia kätköjä, joten saamansa pitää. Ihan ensimmäiseksi suunnistettiin sitten tänne. Täytyy kyllä sanoa, että saattoi se ensin tovin miettiä, mihin oikein on lupautunut, mutta urheasti se sinne kiipesi! Hienosta punttauksestani sain vielä iskun päähäni. Pitäisiköhän näitä treffisuunnitelmia vielä vähän hioa? :D No, ei vaineskaan. Sinne se tosiaan kiipusti, mutta hankalampaa olikin sitten saada purnukka hanskaan. Onnistui se sitten lopulta siten, että avasi vain kannen ja minä kirjailin nimet lokiin maasta käsin. Oikein mainio päivänavaus. Tattista vaan avecille!

Sitten nokka kohti Rymättylää!

Karhuvuori - Bear Mountain

Suurnesu tosiaan suositteli tätä kätköä juhlakätköksi ja olihan tämä aivan mahtava paikka! Eihän siinä meinannut tulla mitään kätkön etsimisestä, kun toisella puolella oli sanoinkuvaamattoman kaunis maisema tuulettomassa auringonpaisteessa, lumisella kukkulalla ja toisella puolella se nuori ja komea avec. Lieneeköhän siinä syy, että kätkö ei tosiaan löytynyt? :D

Etsittiin jotakuinkin 1,5 tuntia mahdollisia paikkoja, mutta voipi olla, että lumi teki tehtävänsä. Kätkökuvauksessa ja attribuuteissa mainitaankin, että korkeammalla lumipeitteellä kätkö luultavasti ei löydy, mutta enhän minä sellaista usko :D Ja löydettiin kyllä ihan valtavan hyviä piiloja ja paljon! Kätkö vain ei sattunut olemaan niissä. No, ei sen niin väliä, olihan tuo paikka sen verran upea.

Yllätyksenä allekirjoittaaneelle muuten tuli sekin, että tämähän on saari, johon mennä lossilla! Ihan positiivinen yllätys, kun lossi vielä sattuu kulkemaan ympärivuotisesti.

Kivimuuri

Ja seuraava DNF! Tässä vaiheessa alkoi selkeästi olla jo niin kova nälkä, että yksinkertaisetkaan kätköt eivät tarttuneet silmään. Hautuumaalla oli kova vilske, ja avec suunnitteli jo polvistuvansa maahan rukoilemaan, jos joku tulee jotain kysymään. Se olisi kyllä ollut mielenkiintoinen näky. No, eipä löytynyt ei. Äkkiä hakemaan safkaa ja yrittämään vielä kerran juhlakätköä!

Perjantai

Aika yllättäen kaikista maailman kätköistä juuri tämä sattui sitten seuraavana kohdalle. Ryömimistä, tetsaamista, mitä lie. Piti muuten tarkistaa googlesta, mitä tetsaaminen edes tarkoittaa :D

Matkaan oli tarttunut minun hölmöilystäni johtuen vain yksi otsis, joten metsään tarvottiin puolisokeana. Kivi oli kuitenkin melkoisen helppo löytää pimiässäkin, joten ei kun ryömimään. Viihdytin itseäni ensin tovin katselemalla, kun avec ryömii ihan xvira nyyn ja kiroilee noin 60 sanaa minuutissa. Itsehän se pyysi haasteita :D No, se kolo oli selkeästikin väärä. Kunhan olin ensin vielä varmuuden vuoksi tarkistanut sen itse :P Vaihdettiin vähän taktiikkaa ja lopulta kiven reunalta näkyi jotain kätköksi sopivaa. Ohjailin avecin oikeaan suuntaan ja TADAA! Siellä se oli! 200 kätköä varsin onnistuneesti plakkarissa!

Tuli kyllä ihan mahtava fiilis! Seura vielä kruunasi tuon hetken. Vielä kun se olisi ymmärtänyt pussata siinä kohtaan niin... :D

Noniin, takaisin asiaan. Hyvissä fiiliksissä lähdettiin sitten vielä urheilumielessä katsahtamaan Puusilmä ja Stone Appendix . Ensimmäistä ei näkynyt maasta käsin, mutta avec kiipesi silti puuhun. Mainio sälli, täytyy myöntää. Jälkimmäinen taasen oli hauska setti. Avecille gepsi käteen ja menoksi. Olisihan se pitänyt arvata miten siinä käy :D Vaikein mahdollinen reitti luolan suulle, mutta hauskaahan tuo vaan oli. Käytiin sitten kurkkaamassa luolan suulla ja täytyy sanoa, että ei se nyt niiiin pahalta näyttänyt. Ensi kerralla vaan kunnon varusteet, eli se toinenkin otsis mukaan ja ei kun yrittämään.

Todella loistava päivä siihen nähden, että lopputulos oli 2 found it ja 3 dnf :D

maanantai 19. tammikuuta 2009

200 lähenee!

Sku daa. Blogi on taas ollut hetken aikaa aivan pahuuden hallussa, joten täytynee ryhdistäytyä. Tällä hetkellä olisi 198 kätköä löydettynä. Olisiko suosituksia hienosta kätköstä Turun seudulla, missä voisi juhlistaa satasten paukkumista? Ei, minä EN mene Stone appendixille! :D

Toisaalta.. Tapasin kyllä hiljattain tapauksen, jonka saisi houkuteltua Stone appendixille tuosta noin vain. Josta pääsemmekin sujuvasti aiheeseen kätköilytreffit. Rehvit pistettiin pystyyn Helsingissä ja marssimme urheasti hakemaan urbaanimikroja, joita vihaan lähes yhtä paljon kuin metsämikroja. Hyvät lähtökohdat treffeille? Check.

kalevankatu

Tämä kätkö sattui ensimmäisenä matkan varrelle. Olin jotakuinkin minuutti sitten saanut suustani, että kätköillä voi tavata sattumalta muitakin harrastajia, ja juuri niin täällä sitten tapahtui. Muistaakseni Stone5 ja Roni L täällä jo seikkailivat ja hyvä niin, koska pojat saivatkin etsiä kätkön :) Tattista vaan avusta.

Platon

Tämä olikin sitten vähän helpompi tapaus. Olin lukenut kaikki mahdolliset vinkit ja loggaukset etukäteen, joten paikan päällä ei hirveän kauan tarvinnut pyöriä, kun purkki oli jo kädessä. Muistaakseni tähän asti kaikki sujui vähän liiankin hyvin, joten jomman kumman olikin jo korkea aika alkaa harhauttaa.

Eiran sairaala

Siirryttäessä Platonilta kohti Eiran sairaalaa oikealle puolen tietä ilmestyy aika hienot merimaisemat. Avecilla oli kartta hallussa, jonka perusteella edettiin. Liekö sitten hämännyt merimaisema vai hemaiseva seura, kun johdatteli meidät harhaan :P Ja minä olen tietenkin paras puhumaan, koska itse kävelin vain gepsi kädessä :D

Täytyy kyllä avecista sen verran sanoa, että ymmärsi heti miten hommien kuuluu edetä kätköreissuilla. Se ei ole reissu eikä mikään, jos ei vähintään kerran painella harhaan. Eiran sairaala kätköllä avec taisi jo löytää kätkön ennen minua. Nopeasti se oppi! Mokoma :P

Vanha Bensis

Tässä vaiheessa gepsi sitten lakkasi toimimasta. Pelkän kartan perusteella siis mentiin, mutta käyhän se niinkin. Kun on niin taidokkaita kartanlukijoita :P Avec pääsi tälläkin kätköllä yllättämään ja hihkui löytäneensä purkin, ennen kuin minä ehdin edes aloittaa etsintöjä. On se näppärä.

Helsinki Monopoly: Korkeavuorenkatu ja 0 km: Helsinki

Näistä kahdesta napattiin sitten vielä DNF. Molemmat kätköt oli löydetty samana päivänä, joten kyllä me ihan vaan puusilmäiltiin. No, jäipähän Helsinkiin vielä jotain etsittävää (niiden parin sadan muun kätkön lisäksi :P).

Avec jäi kaipaamaan haastavampia kätköjä. Mainitsin asiasta veljelleni, joka oli joulun päivinä mukana kätköillä. "No vie se Raision uimahallin taa!" -kommentti kertonee kaiken :D Epäilen kyllä, että avecin kärsivällisyys loppuisi siellä kesken ja haastavilla kätköillä tarkoitettiin fyysisesti haastavia. No, katsotaan mitä minä keksin. Mikä voisi olla sen parempaa kuin puissa kiipeily treffeillä? :D

maanantai 12. tammikuuta 2009

Viimoset kätköt Tammisaaresta

Rehellisyyden nimissä nyt sanottakoon, että en tiedä missä menee Hangon ja Tammisaaren raja, joten olen saattanut jossakin sanoa väärän kaupungin. Mut eihän meillä edelleenkään lasketa? :P

MG-128

Näihin maisemiin on sitten joskus tippunut hävittäjä. Enpä olisi moista muistanut, ellei olisi paikan päällä käyty. Aika lähelle kätköä sai auton parkkiin ja maisemat oli hauskan näköiset.
Kätkö löytyikin sitten pienen matkan päästä muistolaatan lähettyviltä. Oikein mielenkiintoinen paikka ja kätköpurkki teemaan sopiva. Aivan kätköpaikan vieressä on muuten asutusta. Näytti olevan melko uusi rakennus. Onkohan kiinteistönvälittäjällä ollut hankaluuksia tontin myynnissä? :)

Harpar Storträsket

Tällä kätköllä päästiin ihan toden teolla rämpimään. Ihmettelen yhä edelleen, että mikä hiton lintutorni sellainen on, mihin ei mene polkua? Ilmeisestikään ei ainakaan kovin suosittu. Enkä muuten kyllä ihmettele. Monella kätköpaikalla oli viikonloppuna kymmeniä lintuja, kun täällä taas ei näkynyt ensimmäistäkään. Mutta maa oli hassun näköinen :D
Matkan aikana meillä oli suuria hankaluuksia löytää lintutornikätköjä, mutta tämä teki onneksi poikkeuksen. Ihan tosissaan tätäkin kyllä sai etsiä. Outila sen sitten onneksi löysi. Ehkä meitä ei olekaan kirottu :D

Eipä sitten muuta kuin kohti uusia seikkailuja!

lauantai 10. tammikuuta 2009

Hyvin nukutun yön jälkeen lähdettiin kohti uusia seikkailuja. Ihan ensimmäiseksi käytiin hankkimassa paha mieli kätköltä Skeppsholmen, joka sitten menikin hyllylle käyntimme jälkeen. Mieli parani kuitenkin nopsaan, kun päästiin seuraavalle kätkölle.

"Källviken"

Kertakaikkisen upea mesta. Täällä pörrätessä meni aikaa aivan valtavasti, kun ei olisi millään halunnut lähteä pois.
Kätkö löytyi ilmeisen nopeaan, koska purkki oli jo Outilan kädessä, kun saavuin paikalle ihasteltuani rantsua.
Paikan päällä harmitti, ettei tullut otettua eväitä tuonne alas rannalle. Olisi ollut aivan mahtavaa napostella lounas tuollaisella paikalla.

"Hekla & Arrogant"

Tämä kätkö taasen oli mukava pilkahdus alueen historiasta. Tuolla Hangon suunnalla oli muutenkin aika hienosti säilytetty noita sodan aikaisia historiallisia paikkoja.
Kätkö oli hieman syrjemmällä tästä historiallisesta paikasta ja löytyi selkeästä paikasta nopeaan. Kätkörasiassakin oli sisällä hauska yllätys muistutuksena paikan historiasta. Erinomaisen hyvä kätköttäjä tuo Snusmumriken.

perjantai 9. tammikuuta 2009

30h Winter Tour

Jesh, toinen astetta pidempi kätköreissumme suuntautui siis Hankoon ja Tammisaareen. Viime kertaisen telttamajoituksen sijaan valitsimme hieman säänkestävämmän vaihtoehdon ja yövyimme Tammisaaressa Motel Marinessa. Ihan ok paikka, varsinkin jos vertailukohteena on teltta :D Vehmaalta lähtiessä pakkasta oli rapiat -18 astetta ja aurinko paistoi. Eikun matkaan siis.

Kerkesimme matkan aikana löytää 19 kätköä ja etsiä 21 kätköä. Kaksi DNF:a siis, mutta ei meillä lasketa :D Ja "me" käsittää siis allekirjoittaneen lisäksi HupPuhin, Outilan ja Xariisin, joka oli mukana ulkomaanvahvistuksena :D

Suomen etelä


Aivan upea paikka! Olen vieraillut Hangossa viimeksi joskus muksuna, joten ei ole kunnon vertailupohjaa Hangon kesästä, mutta on se talvella upea! Katsokaa nyt!
Mikäs tällasta rantaa kävellessä, vaikka matka olikin vähän pidempi kuin yleensä. Pakkasta oli Hangossa siinä -10 tietämillä, mutta auringonpaisteessa kävellessä tuli suorastaan hiki. Voisin hehkuttaa tätä paikkaa vaikka kuinka, mutta eiköhän se tullut jo kaikille selväksi. Olin niin tohkeissani rantsusta, että kätkön taisi löytää Xariis.

Ai niin! Meillä oli vihdoin kilpaileva gepsi mukana, kun pukki oli älynnyt tuoda Outilalla Garmin eTrexin (älkää kysykö mikä niistä). Kilpailijana toimi tuo antiikinaikainen Garmin 12 ja aika monella kätköllä oli havaittavissa jopa selkeitä eroja paikantamisessa. Suurin ero oli siinä, että eTrex näytti aina parkkipaikalta 33% pidempää matkaa purkille kuin 12. Itse uskoin vakaasti 12:een, niin ei tarvitse kävellä niin paljon :D

Hangon vesitorni

Hassu paikka siinä mielessä, että en ole ikinä nähnyt näin kaunista vesitornia. Yleensä ne on sellaisia rumia möhkäleitä. Kätkö oli peruskamaa ja löytyi nopsaan, mutta mikäs siinä, kun oli mielenkiintoista katseltavaa. Auton kanssa pääsi aivan kätkön viereen ja pois lähtiessä olin lähes törmätä torniin. Hiukan turhankin liki siis halutessaan pääsee.

"Stenudden"

Kyllä se Hangon saaristo on ihan oikeasti kaunis. Tällekin kätkölle sai kävellä jonkin matkaa, mutta kun maisemat on tätä luokkaa, niin ei sillä ole mitään väliä! Kuvattavaa oli vaikka kuinka ja matka kätkölle kesti vaikka kuinka. Sopivan kauan, että Outila ja HupPuh olivat ehtineet jo kääntää kaikki paikat, kunnes saavuin paikalle näyttämään miten nämä hommat oikein hoidetaan :P Toisin sanoen tarpeeksi helppo, että minäkin löysin sen.

Ajelimme kätkölle mökkitietä, joka oli merkattu yksityistieksi. Mökeillä ei näkynyt ketään, joten parkkeerasimme jonkin mökin pihaan. Kätkön luona selkämme takaa ilmestyi kuitenkin herra koiraansa ulkoiluttaen ja tervehti mennessään. Taisi olla naapurivahti, kun tuli tarkistamaan, ettemme tee pahojamme :) Eikä muuten ollut ainut kätkö tällä reissulla, kun näin kävi. Mutta mikäs siinä, tarkastakoot rauhassa.
The Fishermans Place

Ja vielä yksi DNF tähän väliin. Aurinko oli jo laskenut, kun saavuimme tälle kätkölle. Laahustimme kätkölle pitkospuita pitkin ja olimme iloisia, ettemme sattuneet paikalle kesäaikaan. Kätkö on aitauksen sisällä, jossa kesäisin pidetään aggressiivista karjaa :D No en minä enää muista mitä ne elikot oli! Mutta sen muistan, että kyltissä luki aggressiivisia. No, enikeis. Paikan päällä tutkimme sitten neljästään jokaikisin paikan, mitä gepsin nollapisteen hujakoilta löytyi. Aikaakin käytettiin ihan runsaanlaisesti, mutta ei vain tärpännyt haaviin. Päätimme luovuttaa ja vilkaisin ympärillemme. Paikka näytti siltä kuin siellä olisi ollut kylällinen ihmisiä tappelemassa, tai vähintäänkin se aggressiiviinen karja paikalla! Kaikkialla muualla oli maassa kaunis valkoinen lumipeite, mutta meidän kohdallamme kaikki maasta löytyvät kivet ja puut oli käännetty ja kolot oli tongittu. Eikä me oikeasti tehty mitään pahojamme siellä! Se vaan näytti siltä.

No, kotiin päästyämme teimme loggaukset nettiin ja alta tunnin kätkön omistajalta pamahti maili, mistä purnukan löytää, kun saavumme seuraavan kerran yrittämään. Täytyy kyllä sanoa, että oltiin kaiken sen mylläämisen jälkeen etsitty vielä väärästä paikasta :D Well done.

Jaahas ja sitten kätköilijä harkitsee välillä unta, jotta jaksaa huomennakin meuhkata uuden geokoiran kanssa.

tiistai 6. tammikuuta 2009

Ja sitten Raumalle sekä Laitilaan

Joulun välipäivinä pakattiin sitten pikkuruiseen geoautoon HupPuh sekä allekirjoittanut ja paineltiin ensin Raumalle.

Rauma/Metsä

Tämä kuuluu jälleen kerran niihin kätköpaikkoihin, joihin ei varmasti olisi eksynyt ilman tätä harrastusta. Hauska pieni kukkula keskellä ei mitään. Aurinko osui näillä paikkeilla niin nätisti puitten taa, että oli pakko pistää jälleen kerran itsensä leviäksi kalliolle ja napata muutama kuva. HupPuh sai hoitaa etsimispuolen :D
Ulos ja lenkille -kätkösarja


Tämän sarjan kolme ensimmäistä pistettä oli tosi mukavasti löydettävissä ja kuntopolun varrella oli paljon kaikennäköistä nähtävää. Reippailtiin pisteet läpi ja saatiin bonuskätkön koordinaatit kasaan. Ajateltiin fiksuina (okei, taisi olla minun idea), että lähdetään vaan kävelemään takaisin autolle, kyllä se piste sitten tulee vastaan. Jep, ei tullut. Kätköilijöiden mahat huusivat jo Subin patonkia, joten käytiin välillä tankkaamassa ja palattiin uudestaan pelipaikalle loggaamaan bonari. Hyvin löytyi ja okein mukava sarja.
Joku oli unohtanut kuntopolun alussa laiturin veteen! Meidän suvussa tällaisesta kehkeytyisi monen vuoden armoton riita :D

Laitilan kirkko

Kuten huomasitte, livahdimme jo Laitilaan. Vanha kunnon pakollinen DNF :D Harmittavainen kerta kaikkiaan. Gepsini nollapisteen halkaisija on tosiaan se 20 metriä, mistä olen jo aiemminkin höpöttänyt. Tällä paikalla se osoittautui kohtalokkaaksi. Pelipaikalla on noin 102 HYVÄÄ piilopaikkaa 20 metrin halkaisijaltaan olevan ympyrän sisällä! En oikein tiedä miten tätä asiaa pitäisi seuraavalla kerralla lähestyä. Toverillamme Outilalla olisi tarkempi gepsi, sillä pääsisi varmasti alkuun. Ja vielä jotkin muutkin kuin puusilmät mukaan, niin eiköhän siitä selvitä :D

Jätettiin muuten auto parkkiin kirkon parkkipaikalle, vaikka Tom Tom alias Wot Wot yritti ohjata muualle. Lopun viimeksi se "muualle" olisikin ollut lähempänä, joten kohtalotoverit, luottakaa navigaattoriin tällä kätkölle. Aidassa on aukko, josta pääsee oikealle puolelle.

Tapaninpäivä Ukissa

No niin. Niin monta reissua on jäänyt kirjaamatta ylös, että on syytä pistää töpinäksi. Aloitetaanpa tapaninpäivän kätköreissusta Uuteenkaupunkiin, joka tällä kertaa toteutettiin kera koiran.

Kuuanvuori

Uudenkaupungin korkein töppyrä. Täytyy kyllä sanoa, että ylös kiipustaessa seuralaisdogista oli oikeasti hyötyä. Hajujen avulla se ilmeisesti etsi polun ja johdatti kätkölle. Toimipa vielä samalla nelivetona allekirjoittaneelle :D Kätköä dogi ei kuitenkaan pystynyt paikallistamaan. Täytyy harkita kenties jonkinlaista koulutusta. Paikalla oli käynyt lähiaikoina muitakin kätköilijöitä, joten jäljistä päättelemällä kätkö löytyi nopsaan. Mutta olipa kauniit maisemat!

Männäisten Ruukki

Tämä olikin hauskanen paikka. Olen kätköä jo aiemmin katsellut netistä, mutta "voi vaatia kahlausta"-attribuutin takia tämä on jäänyt. No, nyt oli sopivan jäistä ja vähävetistä :D Todella hauskanen miljöö. Käytiin dogin kanssa ensin arvioimassa tilanne, mutta oli pakko pistää koira takaisin autoon, koska arvelen, että sieltä alhaalta me ei oltais enää yhdessä päästy ylös. Kunhan olin vihdoin päässyt alas, niin purkki löytyikin nopsaan. Helppo piilo, mutta hauskanen paikka.
saarniston palometsä


Tämä oli ihan peijakkaan pirullisen vaikea! Käytiin ensin dogin kanssa etsimässä ja tongittiin paikkoja puolisen tuntia. Ei löytynyt, ei sitten millään. Olin unohtanut tietysti vihjeenkin autoon. Ärsyyntyneenä päätin luovuttaa ja käveltiin autolle. Lukaisin vihjeen ja.. oli aivan pakko kokeilla vielä kerran :D Vihjeenkin kanssa sain hetken aikaa arpoa. Paikan päällä kun on niin valtavan hyvin vihjeeseen sopiva toinen jemma, josta olin tietenkin täysin vakuuttunut, että siellä sen täytyy olla. No, kun vihdoin uskoin, ettei se sieltä löydy ja muutin taktiikkaa niin avot! Pian oli purnukka kädessä. Oli kyllä tainnut purnukka olla jo jonkin aikaa huoltamati, sen verran mössöksi oli lokipaperi muuttunut. Mutta hyvä kätkö!

Pari muutakin mestaa tuli Ukista tongittua. Kaiken kaikkiaan ihan hauskanen reissu tuon dogin kanssa. Ja ihan hyvä niin, koska dogi muutti minun luo :D

sunnuntai 4. tammikuuta 2009

Hanko-Tammisaari!

Aivan superhyvä viikonloppu takana! Retki tällä kertaa Hangon ja Tammisaaren saaristoon, yö Tammisaaressa, mahtavat eväät ja loistava seura. Ja 19 löydettyä kätköä! Well done. Myöhemmin tekstiä, tähän väliin vain kuvia :)

Siis niin hienoja maisemia! Tämä Tammisaaresta.

Casinon rannan vierestä. Hieno aurinko!

Hehkutusta beachiltä Hangosta :D Upea keli!

Lisää tarinointia ensi kerralla. Until then!

torstai 1. tammikuuta 2009

Paras geokätkö

Hei rakkaat kollegat ja kiitos taas kommenteista :D Ja oikein hyvää uutta vuotta kaikille!


Mistä pääsemmekin aiheeseen, että nyt on kaikki vuoden 2008 kätköt haettu, joten on aika äänestää niistä paras. Täällä voi käydä äänestämässä Small oaksin tekemällä äänestyskoneella tai sitten voi mennä tänne ja äänestää ircin poikien koneella. Itse tein molemmat :D

Kuva on viime viikon Rauman reissulta. Kirjoittelen myöhemmin lisää. Ensi kertaan!