Ensimmäinen löydetty kätkö sai nopeasti seuraa, kun lähdimme Outilan kanssa oikein kätkökiertueelle. Valkkasimme naapurustosta viisi kätköä ja lähdimme matkaan.
Ensimmäinen oli paha rasti, koska se oli se pirullinen kätkö, jota olin käynyt jo kahdesti etsimässä. Mutta ei se mitään, nyt se löytyi! Ja noin 100 metriä toisesta suunnasta kuin olin ajatellut :D Mutta ei kerrota kellekään... Balmoral Red tuli siis logattua toisena kätkönä.
Seuraava kätkökin oli varsin onnistunut ja löytyi kohtuullisella etsimisellä. Ensin piti tietysti huolimattomasti katsoa koko metsä ja sitten palata alkuun, missä oli kaikkein potentiaalisimmat piilot. No siellähän se oli parkkeeratun automme vieressä. Kolmas löydetty kätkö oli nimeltään Helsinki, joka nimestään poiketen sijaitsee Vakka-Suomessa. Voi sitä onnenpäivää! :D
No, loppuilta menikin sitten vähän surkeammin. Seuraavaa kolmea kätköä ei löytynyt sitten millään, vaikka yhden piti olla aivan naurettavan helppo. Kyllä oli gepsiä ikävä, kun paineltiin pisin Junttivuorta ja Pärkänvuorta, eikä ollut mitään käryä, missä kätköt voisivat olla. No, täytyy palata astialle, kunhan gepsi tulee joskus hankittua.
Yön pimeinä tunteinä kotiin päästyäni aloin tosin tutkia paremmin Geocaching sivustoa ja löysin karttakuvien alta linkin Karttapaikka.fi. Sehän ilmenikin varsinaiseksi aarteeksi. Valikosta saa klikattua ilmakuvan, jolla kätkön luulisi löytyvän helpommin, jopa ilman gepsiä. Saatamme siis vielä yrittää ilman apulaitteita, koska niiden käyttö tuntuu Outilasta kuulemma huijaamiselta.
Eikä meillä muutenkaan ole ikinä tapana tehdä mitään helpoimman kautta :D
Ensimmäinen oli paha rasti, koska se oli se pirullinen kätkö, jota olin käynyt jo kahdesti etsimässä. Mutta ei se mitään, nyt se löytyi! Ja noin 100 metriä toisesta suunnasta kuin olin ajatellut :D Mutta ei kerrota kellekään... Balmoral Red tuli siis logattua toisena kätkönä.
Seuraava kätkökin oli varsin onnistunut ja löytyi kohtuullisella etsimisellä. Ensin piti tietysti huolimattomasti katsoa koko metsä ja sitten palata alkuun, missä oli kaikkein potentiaalisimmat piilot. No siellähän se oli parkkeeratun automme vieressä. Kolmas löydetty kätkö oli nimeltään Helsinki, joka nimestään poiketen sijaitsee Vakka-Suomessa. Voi sitä onnenpäivää! :D
No, loppuilta menikin sitten vähän surkeammin. Seuraavaa kolmea kätköä ei löytynyt sitten millään, vaikka yhden piti olla aivan naurettavan helppo. Kyllä oli gepsiä ikävä, kun paineltiin pisin Junttivuorta ja Pärkänvuorta, eikä ollut mitään käryä, missä kätköt voisivat olla. No, täytyy palata astialle, kunhan gepsi tulee joskus hankittua.
Yön pimeinä tunteinä kotiin päästyäni aloin tosin tutkia paremmin Geocaching sivustoa ja löysin karttakuvien alta linkin Karttapaikka.fi. Sehän ilmenikin varsinaiseksi aarteeksi. Valikosta saa klikattua ilmakuvan, jolla kätkön luulisi löytyvän helpommin, jopa ilman gepsiä. Saatamme siis vielä yrittää ilman apulaitteita, koska niiden käyttö tuntuu Outilasta kuulemma huijaamiselta.
Eikä meillä muutenkaan ole ikinä tapana tehdä mitään helpoimman kautta :D
