Jos Ukissa on tullut käytyä useasti, niin vähintään yhtä usein lähiaikoina ollaan vierailtu Raisiossa. Hirveetä hässäkkää (hässäkkä tarkoittaa kuulemma myös naisen sukupuolielintä?!) koko päivä ja siinä lomassa muutama kätkö.
Matkalla kohti Raisiota valittiin reitti Naantalin pikatietä pitkin. Sen varrella on Tervetuloa Raisioon kyltti, joka on kätkötetty nimellä Welcome to Raisio IV. Jouduttiin hetken aikaa pyörimään, että saatiin auto lailliseen paikkaan parkkiin. Päädyttiin viemään auto kätkön takaiselle tielle, jolle olikin oikeastaan aivan mahdoton päästä. Mutta kätköilijät pääsee mihin vaan! Varsinkin, jos Nuuna ajaa.
Kätkö on siis suoraan ison tien vieressä eikä sen luona voi millään välttyä näkymästä jästeille. Ei sitten auttanut muu, kuin yrittää vain olla mahdollisimman nopea. Ja niinhän me olimmekin. Hauska, helppo ja kiva kätkö.
Lähellä edellistä kylttiä on Katteluksen näkötorni -kätkö. Hilpastiin sinne siis seuraavaksi. Aika hauska paikka, pala metsää keskellä vanhaa Raision asuntomessualuetta ja sinne on sitten pykätty hauskannäköinen näkötorni. Etsiskelimme kätköä vajaat puolituntia, eikä sitä sitten lopun viimeksikään löytynyt. Harmitti Erittäin paljon, sekä minua, että Nuunaa. No, siitäkin toivuttiin.
Oltiin sovittu seuraavaksi treffit Outilan kanssa Kauppakeskus Myllyyn. Se on siis sekä ison ostoskeskuksen, että kätkön nimi. Minulla oli hyvä aavistut missä kätkö mahtaa olla, joten ajoimme Nuunan kanssa sinne suoraan. Nuuna sai kätkön hyppysiinsä alta minuutin. Outila ei ollut vielä saapunut, joten käskin Nuunan piilottaa kätkön takaisin, että Outilakin saa etsiä sen. Kotvasen kuluttua hän sitten saapuikin ja melko nopeasti suunnisti kohti kätkön oikeaa paikkaa. Minun ja Nuunan ilmeet olivat Varmasti näkemisen arvoiset, kun Outila otti kätköpaikan vierestä, noin 10 sentin päästä toisen kätkön esiin! Samalla paikalla oli siis kaksi kätköpurkkia. Hämmästyksemme oli melkoinen.
Hommassa oli käynyt ilmeisesti niin, että joku oli löytänyt kätkön ja palauttanut sen hieman väärään paikkaan. Joku kätköilijä ei ollut sitä sitten löytänyt ja oli ilmoittanut sen DNF. Kätkön omistaja oli käynyt paikalla toteamassa, että Juu-u, kadonnut on. Paikalle oli viety uusi kätkö, eikä kukaan aavistanut, että vanha kätkö oli edelleen vieressä paikallaan. Tämä ei olisi varmasti koskaan selvinnyt, ellemme me olisi touhuilleet omiamme siellä. Erittäin hauska sattumus ja mieli nousi valtavasti Katteluksen DNF:n jälkeen.
Täältä suuntasimme vielä Mylly -kätkölle. Se olikin lähes Drive-In-kätkö, vaikka vahingossa ajelinkin kiellettyyn ajosuuntaan. Hyvä on, myönnettäköön, ei se Nuuna ole ainut hurja kuski. Mistä tulikin muuten mieleeni: Outila lähti ajamaan kotiin päin tämän kätkön jälkeen. Noin tunnin päästä tuli puhelu Nuunan kännykkään. Outila oli pamauttanut geoautollaan päin sähkötolppaa! Geoauto on nyt 40 senttiä lyhyempi ja Outilalla niskat kipeät. Suuremmilta vammoilta onneksi vältyttiin.
Iltasella kävimme vielä hakemassa Raisiosta kätkön Haista Kukkanen! Se sijaitsikin vanhan lukioni vieressä. Kiireissäni hilpasin suoraan jyrkimmän kukkulan yli ja olin tippua selälleni, kunnes ymmärsin rauhoittua, kätköjä nämä kumminkin "vaan" ovat. Hauskanen paikka. Ruusupuskat olivat kasvaneet sitten lukioaikojen. Lukion pihakin oli kokenut muodonmuutoksen. Mutta se kötkö löytyi oikein hyvin. Mukanamme ollut Jästi paikansi kohdan ensimmäisenä. "Tuossa on ihan sen näköistä, että joku on penkonut siinä." Ja siellähän se oli.
Takaisin kotiin päin mennessä kurvasimme vielä Huvilintu -kätkön kautta. Nuuna käveli muitta mutkitta aivan suoraan kätkölle ja löysi sen. Testailin samalla isän 10 vuotta vanhaa gepsiä. Todella hyvin näytti, vain metrin verran pieleen.
Matkalla kohti Raisiota valittiin reitti Naantalin pikatietä pitkin. Sen varrella on Tervetuloa Raisioon kyltti, joka on kätkötetty nimellä Welcome to Raisio IV. Jouduttiin hetken aikaa pyörimään, että saatiin auto lailliseen paikkaan parkkiin. Päädyttiin viemään auto kätkön takaiselle tielle, jolle olikin oikeastaan aivan mahdoton päästä. Mutta kätköilijät pääsee mihin vaan! Varsinkin, jos Nuuna ajaa.
Kätkö on siis suoraan ison tien vieressä eikä sen luona voi millään välttyä näkymästä jästeille. Ei sitten auttanut muu, kuin yrittää vain olla mahdollisimman nopea. Ja niinhän me olimmekin. Hauska, helppo ja kiva kätkö.
Lähellä edellistä kylttiä on Katteluksen näkötorni -kätkö. Hilpastiin sinne siis seuraavaksi. Aika hauska paikka, pala metsää keskellä vanhaa Raision asuntomessualuetta ja sinne on sitten pykätty hauskannäköinen näkötorni. Etsiskelimme kätköä vajaat puolituntia, eikä sitä sitten lopun viimeksikään löytynyt. Harmitti Erittäin paljon, sekä minua, että Nuunaa. No, siitäkin toivuttiin.
Oltiin sovittu seuraavaksi treffit Outilan kanssa Kauppakeskus Myllyyn. Se on siis sekä ison ostoskeskuksen, että kätkön nimi. Minulla oli hyvä aavistut missä kätkö mahtaa olla, joten ajoimme Nuunan kanssa sinne suoraan. Nuuna sai kätkön hyppysiinsä alta minuutin. Outila ei ollut vielä saapunut, joten käskin Nuunan piilottaa kätkön takaisin, että Outilakin saa etsiä sen. Kotvasen kuluttua hän sitten saapuikin ja melko nopeasti suunnisti kohti kätkön oikeaa paikkaa. Minun ja Nuunan ilmeet olivat Varmasti näkemisen arvoiset, kun Outila otti kätköpaikan vierestä, noin 10 sentin päästä toisen kätkön esiin! Samalla paikalla oli siis kaksi kätköpurkkia. Hämmästyksemme oli melkoinen.
Hommassa oli käynyt ilmeisesti niin, että joku oli löytänyt kätkön ja palauttanut sen hieman väärään paikkaan. Joku kätköilijä ei ollut sitä sitten löytänyt ja oli ilmoittanut sen DNF. Kätkön omistaja oli käynyt paikalla toteamassa, että Juu-u, kadonnut on. Paikalle oli viety uusi kätkö, eikä kukaan aavistanut, että vanha kätkö oli edelleen vieressä paikallaan. Tämä ei olisi varmasti koskaan selvinnyt, ellemme me olisi touhuilleet omiamme siellä. Erittäin hauska sattumus ja mieli nousi valtavasti Katteluksen DNF:n jälkeen.
Täältä suuntasimme vielä Mylly -kätkölle. Se olikin lähes Drive-In-kätkö, vaikka vahingossa ajelinkin kiellettyyn ajosuuntaan. Hyvä on, myönnettäköön, ei se Nuuna ole ainut hurja kuski. Mistä tulikin muuten mieleeni: Outila lähti ajamaan kotiin päin tämän kätkön jälkeen. Noin tunnin päästä tuli puhelu Nuunan kännykkään. Outila oli pamauttanut geoautollaan päin sähkötolppaa! Geoauto on nyt 40 senttiä lyhyempi ja Outilalla niskat kipeät. Suuremmilta vammoilta onneksi vältyttiin.
Iltasella kävimme vielä hakemassa Raisiosta kätkön Haista Kukkanen! Se sijaitsikin vanhan lukioni vieressä. Kiireissäni hilpasin suoraan jyrkimmän kukkulan yli ja olin tippua selälleni, kunnes ymmärsin rauhoittua, kätköjä nämä kumminkin "vaan" ovat. Hauskanen paikka. Ruusupuskat olivat kasvaneet sitten lukioaikojen. Lukion pihakin oli kokenut muodonmuutoksen. Mutta se kötkö löytyi oikein hyvin. Mukanamme ollut Jästi paikansi kohdan ensimmäisenä. "Tuossa on ihan sen näköistä, että joku on penkonut siinä." Ja siellähän se oli.
Takaisin kotiin päin mennessä kurvasimme vielä Huvilintu -kätkön kautta. Nuuna käveli muitta mutkitta aivan suoraan kätkölle ja löysi sen. Testailin samalla isän 10 vuotta vanhaa gepsiä. Todella hyvin näytti, vain metrin verran pieleen.
0 kommenttia:
Lähetä kommentti