keskiviikko 17. syyskuuta 2008

Turkkuses

Jottei koulu pääsisi liikaa ahdistamaan, raahasin luokkatoverini hyppytunnilla kätköilemään. Koulun viereisessä Kupittaan puistossa Turussa on neljä kätköä. Koordinaatit gepsiin ja menoksi!


Armas luokkatoverini ei ollut aiemmin kätköillyt, eikä tämän retken alku ollut mitenkään kovin hyvä aloitus kätköilyuralle.
Ensimmäisenä paineltiin kätkölle BMX Turku. En oikein osaa kuvailla mitä kaikkea siitä kätkön läheisyydestä löytyy, mutta joka tapauksessa jos jonkin sortin erilaisia temmellyskenttiä. Paikalla oli kaksi pientä jästipoikaa, jotka vaikuttivat pienestä koostaan huolimatta tai juuri siitä johtuen varsin ärsyttäviltä. Emme saaneet etsittyä kätköä kunnolla, mutta ei minulla oikein tullut edes ajatusta siitä, missä kätkö voisi olla. Tai no, mahdollisia paikkoja oli paljonkin. Ensimmäinen paikka mihin käteni törkkäsin, oli ehkä kaikkein potentiaalisin. Kolossa oli kuitenkin niin paljon kaiken maailman törkyä, etten viitsinyt sen tarkemmin tutkia. Nyt kun kotona lueskelin muiden loggauksia, tulin tulokseen, että saattoipa se hyvinkin olla se kolo. No, täytyy yrittää toisella kertaa uusiksi. Tyhmä kätkö! Jos ei vielä jollekin selvinnyt, niin ei siis löytynyt.


Noh, masentavasta alusta huolimatta paineltiin seuraavalle kätkölle, Medieval Finland 1 - Sanctus Henricus. Kätköpaikalle saavuttuamme huomasin, että onpas tullut luettua kätkökuvaus huonosti, kun en yhtään osannut sanoa, mikä medieval hienous täällä pitäisi oleskella. Kätkön paikka vaikutti ensin todella selvältä. Pistin mukana olleen jästin kiipustamaan ylös, kun minä punttaan. Täysin käsittämättömästä syystä kätköä ei kuitenkaan löytynyt. Tässä vaiheessa alkoi jo vähän ketuttaa, koska jästi saa aivan väärän kuvan kätköilystä!


Lähdimme kuitenkin tepastelemaan seuraavalle kätköpaikalle. Vuorossa oli kätkö nimeltä Seikkis. Totesin aluksi homman toivottomaksi, kun näin kuinka paljon lapsia oli seikkailupuistossa. Onneksemme gepsi kuitenkin ohjasti meidän puiston taakse, jossa lapsia ei ollut yhtään ainutta! Onnea oli mukana sikälikin, että kätkö jopa löytyi! Thank God! Jästille edes jotakin näkemisen arvoista. Purkki oli jemmattu hauskaan paikkaan. Tuli mieleen majat, joita lapsena rakennettiin puitten alle ja oksille ja joka paikkaan.


Yhdestä löytyneestä kätköstä innostuneina painelimme vielä etsimään viimeistä Kupittaan puiston kätköä, Kupittaa Ice Rink. Annoin jästin suunnistaa meidät kätköpaikalle ja sitten ruvettiin etsimään. Katsoin noin 10 sekuntia ympärilleni, huomasin oivan piilon, törkkäsin käteni sinne ja siellähän se kätkö tosiaan oli. Ilmeisesti ensimmäiset kaksi hutia, eivät olleet häirinneet jästiä, koska muistan kuulleeni tässä kohtaa riemastuneen kiljahduksen "Sä oot niin hyvä tässä!". Joopa joo, oikke tosi hyvä.


No, se oli sellanen reissu tällä kertaa. Puisto on onneksi niin lähellä kouluamme, että sinne on helppo piipahtaa toistekkin hakemaan DNF:t pois pyörimästä.

0 kommenttia: