Nokian kätkösessio

Hei vaan taas. Olin suunnitellut etsiväni Nokialta neljä kätköä, mutta jouduin tyytymään kolmeen, koska tie kolmannelle oli suljettu. Rakennusmiehet katsoivat minua kummeksuen, kun kätköilijälle tyypilliseen tapaan menin tietä kuitenkin niin pitkälle kuin pääsin :D Oli siellä kyllä melkoiset kuopat. No enikeis, seuraavilla kätköillä pääsin sentään käymään.

Näkymiä Nokialta: Pitäjänsilta

Kätkökuvauksessakin sanotaan, että gepsin vastaanotto on täällä heikko, joten olin jälleen kerran henkisesti valmistautunut. Heikko tarkoittikin lopulta sitä, että sitä ei ollut ollenkaan. Hilpaisin paikalle ja tunsin itseni idiootiksi. Paikalla oli juuri vanha pariskunta lenkillä. Turvauduin pikahämäykseen kameraan vaikka mitään kaunista kuvattavaa en löytänytkään. No onneksi silta sinänsä on ihan mielenkiintoisen näköinen. Siitä siinä sitten tovin kuvailin. Pariskunnan häivyttyä pääsin etsimään. Olin katsonut vinkin etukäteen ja mielestäni olin aivan oikeassa paikassa. Hyöryin ja pyörin kuin puolukka... Ihmettelin jo tyhmyyttäni kunnes jokin vilkahti silmissäni. Tämä kätkö olikin oikeastaan todella näkyvissä. En osannut etsiä sitä niin hyvin näkyviltä. No, bongattua se kuitenkin tuli.

Suomen Gummitehdas

Tämä oli jollakin tapaa hauskanen kätkö. Pamahdin paikalle aivan keskellä arkipäivää. Parkkipaikan löytäminen oli suurempi haaste, kuin itse kätkön paikantaminen. Tungin auton johonkin nurkkaan, sakkojenkin uhalla, etten vain jätä sitä rekkojen kääntöpaikalla. Tuntuu muuten nykyään jo ihan huijaamiselta lukea vinkit etukäteen. No, täällä ne kuitenkin olin taas lukenut ja paikka oli ilmiselvä jo kaukaa. Gepsiä ei paljon tarvittu. Kipitin paikalle ja sopivasti juuri kätkön kohdalla oli postin iso auto edessä, joten sain mennä loggaamaan rauhassa. No tietenkin juuri, kun minulla oli kätkörasia leviänä (pääsi yllättämään se magneetti! lähti lapasesta koko purkki) kätköpaikan päällä, niin postimies tulee takaisin. Hymyilin kauniisti ja jatkoin puuhiani, postimies poistui paikalta. Ei hän voinut millään tajuta mitä olin tekemässä, mutta saattoi kyllä ihmetellä, mitä aikuinen ihminen tekee Nokian kumin tehtaan pihalla leluja täynnä oleva pakasterasia edessään ja kynä kädessään. Jep, varmistin, että pihalla ei ollut ketään ja pistin rasian takaisin. Siellä on ja pysyy.

Nokian kirkko

Vimppa Nokialla hakemistani kätköistä oli aivan kirkon tuntumassa. Inhottava paikka, kertakaikkisen inhottava paikka. Olen eläessäni saanut kaksi ihan aikuisten oikeasti kovaa sähköiskua. Ensimmäisellä kerralla 20 vuotta vanhasta silitysraudasta ja toisella kerralla vanhasta imurista. Sen jälkeen en ole enää siivonnut :D Ja miten tämä kaikki liittyy tähän kätköön? Siten, että mokoma piilottaja, muistaakseni jopa haksu10 on jemmannut purkin sellaiseen älyttömän pelottavaan sähköpömpeliin. Oletan, että sellaiset on kaiketi tehty jotenkin turvallisiksi, että ei niissä henkeään saa lähtemään? Mutta miksi lapsia sitten kielletään aina leikkimästä niillä? En tiedä, mutta pirusti se pelotti mennä sinne kättään tunkemaan. Jouduin ottamaan sellaisen puoliksi makaavan asennon, että ylipäätään yletyin kätköön koskematta mihinkään metalliseen. Sähkö kiertää katsokaas metallissa :D (Joo, joo! Tiedän! Ylireagoin.) Oikeastaan asentoani voisi kuvata sellaiseksi, missä lapset kävelee rapukävelyä. You know?

Joo. Siinä oli se reissu. Sain ajella kotiin aurinkoisessa syyssäässä. Yhteensä kätköjä tuli matkan varrelta muistaakseni 13, mikä oli minulle tosi hyvä saavutus. Mutta ei mitään verrattuna meidän 25h Turun saaristo -retkeen! Aivan superhyvä reissu. Ensi kerralla pääsen vihdoinkin siihen :D