Bearcave
Ajomatka Aulangolle sujui ihan tosi hienosti. Meinasin saada kävellä, kun nalkutin avecin ajotavoista koko matkan. Olisikohan se nalkuttaminen muuten loppunut, jos olisin joutunut kävelemään? Miettimisen arvoinen taktiikka avecille.
No niin! Miksi minä aina eksyn aiheesta näin helposti? Eli Aulangon luonnonpuistoon ajeltiin ja tähtäimenä kaunis kansallismaisema. Luonnonpuistossa sijaitsevaa näkötornia oli vähän liiankin helppo lähestyä. Ei tarvinnut kiipustaa kuin pieni mäki ylös ja oli jo näköalapaikalla. Upea mesta!!
Ja kuulemani mukaan kukkulalta löytyvän näkötornin on jonkin sortin prinssi joskus rakennuttanut rakkalleen. Oman tornin! Übersuloista. Ja torni oli siis jotakuinkin seuraavanlainen:
Itse kätkö sitten ei _tietystikään_ ollut siellä kukkulalla, koska se olisi ollut aivan liian helppoa. Jos kätkö olisi ollut kukkulan päällä, ei olisi saanut ollenkaan kiipustaa satoja rappusia toiselle puolen mäennyppylää voidakseen kiivetä ne myös ylös! :DNo, onneksi se nyt kuitenkin oli sitten melkoisen nasta mesta. Jos aivan oikein ymmärsin reitin voi kyllä kiertää myös ympäri, jotta ei tarvitse kiivetä portaita ylös, mutta kuka hullu tässä nyt mitään kauheeta vaellusreittiä haluaisi lähteä kävelemään!? Liikuntaa! No way! :P Alla vielä kuva patsaista kätkön lähettyviltä.
Niin ja itse kätkö siis oli kyllä pelkkä peruspurkki, mutta eihän kaikessa voi onnistua :) Ja kuva tahi teksti ei muuten sitten kumpainenkaan sisällä spoilereita ellei satu olemaan _vielä_ surkempi lukemaan karttaa kuin minä. Ja ensi kerralla (heti kun kyllästyn taas kirjoittamaan opparia :P) niihin Vappukätköihin! Voi pojat...
0 kommenttia:
Lähetä kommentti